KAMUn eri osaprojekteista oli valmistunut vasta tutkimus integroituvasta julkaisemisesta. Kuluttajatutkimusten ja etäopetuksen pedagogisten menetelmien ja teknisten ratkaisujen julkaisut ilmestyvät tämän kevään aikana ja lähetetään seminaariin osallistuneille.
Tässä on muutamia poimintoja seminaarin annista.
Digitaali-TV:n kriittiset tekijät ovat:
Sami Lahtinen kierrätti salissa kevyttä, mustaa päätelaitetta, jonka koko on 30 * 20 * 5 cm. Se sisältää SSL ja JavaScript-tuen, POP3-pohjaisen sähköpostiohjelman sekä ISO7816 –älykorttipaikan. Älykortin avulla hoidetaan sähköinen maksaminen ja korttiraha. Näppäimistö on iNETtv:ssä suosittu ohjausväline sähköpostin vuoksi.
Sami Lahtinen ei suostunut kertomaan myyntilukuja, mutta korosti, että kulutuselektroniikkatuotteiden menekki on aina S-käyrän muotoinen.
Timo Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta puhui myös rakenteisesta oppimismateriaalista, jonka osat ovat:
Koulujen valmiudet vaihtelevat. Toisissa ylläpitoon varataan vain yksi tunti viikossa, toisissa 9 tuntia viikossa, ja tämä heijastuu suoraan oppimismateriaalin laatuun. Tommi Sukuvaaran mukaan tuotteistetun oppimisympäristön menestyksen avaimet ovat:
Siinä oppimismateriaali on jaettu kuuteen teemaan ja neljään tilaan, jotka ovat:
Heikki Mäenpää DMI:stä esitteli Pythagoras-ohjelmaa tilastomatematiikan opiskeluun (http://matwww.ee.tut.fi/pythagoras) sekä Java-tekniikkaa.
Pythagoraksessa on edellisten oppimisympäristöjen tapaan neljä tilaa:
Pilotista opittiin mm. seuraavia asioita:
Projektissa hyödynnettiin yritysten valmiita tietoliikenneinfrastruktuureja
ja -laitteita.
Dan Steinbock esitti tilastoja ihmisten ajankäytöstä eri medioiden parissa. Kun Internetin käyttö yleistyy, aika otetaan television katselusta. Miten oletamme mainostajan suhtautuvan, kun joka kolmas television katselija siirtyy PC:n ääreen?
Dan Steinbock korosti, että teknologia ei luo tulonmuodostusta, mutta teknologian kehitys luo edellytykset yritysten vertikaalistumiselle ja perinteisten yritysten arvoketjujen disintegroimiselle. Suomalaiset yritykset eivät ehtineet mukaan elektronisten markkinoiden ensimmäiseen eivätkä toiseenkaan aaltoon.
Internet 2 –hankkeesta Dan Steinbock sanoi aika kriittisesti, että kyse on kahdenkymmenen amerikkalaisen eliittiyliopiston hankkeesta eikä suinkaan mistään demokraattisesta hankkeesta, kuten Euroopassa kuvitellaan.
Dan Steinbockilta kysyttiin, pitäisikö Internetin kehittyä ihmistä vai markkinoita varten. Euroopassa kehitys tapahtuu yhteiskunnan tuella ja esim. vammaisille kehitetään erilaisia palveluja Internetiin, joita Amerikassa ei voitaisi kehittää. Dan Steinbock vastasi, että kaupallista ja yhteiskunnallista tavoiteasettelua ei voida erottaa toisistaan. Netscape toi kaupallistamisen kautta Internetin tavallisille ihmisille ja työllisti samalla tuhansia. Maailmalla ihmetellään, että jos Suomessa Internetin käyttäjäluvut ovat niin korkeita kuin kerrotaan, niin miksei sitä osata hyödyntää kaupallisesti. On vaarallista, että Suomen kansantalous lepää pitkälti yhden yrityksen, Nokian varassa. Entä, jos Nokia muuttaa maailmalle, niin haluaako se enää toimia Suomessa? Suomalaisten pitäisi ajatella, mitä he voisivat oppia muilta, esim. niiltä, jotka tulevat Suomen markkinoille. Suomalaisten pitäisi mennä kansainvälisille markkinoille ja oppia sieltä.
Mobiiliviestintä on elektronisten markkinoiden kolmas aalto. Suomi istuu siis aarrearkun päällä. Mutta suomalaisten pitää mennä maailmalle näyttämään, mitä meillä on.
Harri Sihvonen oli selvitellyt kolmen vuoden ajan perinteistä logistiikkaa ruokien kotiinkuljetuksessa. Asiakkailta kysyttiin, mitä mieltä he olisivat ruokien kotiinkuljetuksesta ja 60 asiakasta oli kiinnostunut asiasta.
Harri Sihvonen oli jo pidempään seurannut tietotekniikan kehitystä USA:ssa ja Ruotsissa ja huomannut, että verkkokauppa ja kotiinkuljetus ovat kova sana. Niinpä hän kääntyi Keskon puoleen ja tarjoutui verkkokaupan pilotiksi. Laitevalmistajaksi tuli ICL, jonka kassajärjestelmä oli jo liikkeessä käytössä.
Verkkokauppa on ainoa tapa saada kuluttajan tietoon koko tuotevalikoima. Puhelimella tehtävä olisi ollut mahdoton, mutta Internetillä se onnistui. K-Ykköshallilla on verkossa nyt yli 10 000 tuotetta näkyvissä.
Suomesta löytyy ylimääräistä kuljetuskapasiteettia 600 miljoonan markan edestä. K-Ykköshallin kuljetukset hoidetaan Postin keltaisella kuljetuksella. Postille annetaan reittitiedot, ja autoissa on mahdollisuus lämpötilojen säätelyyn, etteivät pakasteet sula matkalla.
Verkkokaupan nopeaa kehitystä kuvastaa se, että kun kaksi vuotta sitten K-Ykköshalli aloitti yhteistyönsä ICL:n kanssa, ei siellä oikein ollut, kenen puoleen kääntyä. Nyt siellä 200 ihmistä työskentelee verkkokaupan parissa.
Verkkokauppansa (http://www.yhalli.fi) strategiaa Harri Sihvonen luonnehti seuraavasti:
K-Ykköshallin tavoitteena on nostaa verkkokaupan osuus 10 %:iin kokonaismyynnistä. Harri Sihvosen mukaan verkkokauppa on parasta palvelua, mitä vähittäiskauppa voi tarjota.
Käyttäjäkeskeisestä uudesta tieto- ja viestintätekniikasta on valmistumassa raportti helmikuun aikana. Esitutkimus aiheesta löytyy osoitteesta http://www.cs.uta.fi/~kjr/esitutkimus.
Arvoketjut muuttuvat tulevaisuudessa. Kehitystä voidaan hahmottaa seuraavien elementtien avulla:
Teknologiatrendejä ovat mm.:
Suomen vahvuuksina Marja Erola näki telekommunikaation, turvallisuuden sekä pankkien maksuteknologian.